Tämä marraskuu, vuonna 2015 on ollut lumeton vielä tähän päivään asti, 20.11.15. Muutaman kerran on näyttänyt vähän valkeaa härmää - kun taas pohjoisosissa maata on lunta kohtuullisen paljon.
Olen ollut laiska kirjoittamisen suhteen - mutta muun taiteen suhteen olen jopa ylittänyt itseni.
Näin tämä syksy on mennyt:
- kansalaisopiston taidepiiri Tyrnävällä
- Limingan kansanopiston Vapaalinjalla olen yrittänyt käydä päivän viikossa
- Limingassa perjantaipäivinä kuvataidepiiri Vilho Lammen museolla päiväpiirinä
Olen joutunut jättämään väliin piirejä terveyden trenkkaamisen vuoksi.
Taivaan tulet!
Marraskuun 2015 ajan on näyttelyni Muhoksen Koivu ja Tähti-kirjaston lukusalissa.
|
Hallitsevat
värit!
Kun kasvuympäristö suorastaan pursuaa värejä, eihän se voi
olla vaikuttamatta siinä kasvavaan ihmiseen, lapseen, nuorukaiseen, neitoseen
ja myöhemmin jopa aikuiseen ihmiseen. Vaikutus tulee esille jollakin tapaa;
värien näkemisenä, maalaamisena, luonteen laadussa, kirjoittamisessa jne.
Olen yksi onnellisista, jonka kasvun ympäristöä hallitsivat
värit. Kotini sijaitsi ison joen rannalla ja siihen kuului mm koskia, suvantoja
ja saaria. Jopa joen äänet olivat monivärisiä. Rannoilla kasvoi monenlaisia
kasveja; kulleroita, vatukoita, ruusuja, kieloja ja rentukoita. Lehtomaisilla
ranta- ja saarialueilla kasvoivat koivut, pihlajat, tuomet ja pajut. Rannoilta
poispäin nousivat havupuiset kankaat ja vaarat jättäen väleihinsä paljon suo-
ja rämealueita. Jokeen laski pieniä, monesti pitkiäkin ojia raakkuineen ja
tonkoineen (ojalohet).
Joen värimaailma on uskomaton. Vuolas virtaava vesi on eri
vuoden- vuorokauden aikoina aina erivärinen – näin haluaisin väittää.
Tällaisilla alueilla kasvaneena uskon vahvasti että ihmisen kasvualusta
vaikuttaa vahvasti hänen kehitykseensä, värimaailmaansa. Jos tähän lisätään
vuodenaikojen vaihtelut; syksyisen tummanpuhuvan joen jäätyminen, ensimmäiset
kuuraiset koivut, valkean lumen peittämät puut ja metsät, kuutamoiset yöt,
revontulet, kevään valkeuden avautumisen ja sitten lyhyen, mutta upean kesän
runsaus, voi sanoa – on värejä. Linnut tuovat siihen harmonisen lisän monine
äänineen.
Selvää ns. ominta aihealuetta ei minulla ole. Luontoa olen
yrittänyt kuvailla monissa tauluissani ja pääasiassa realistisesti. Haluaisin
oppia vielä abstraktia maalaustyyliä ja siten, että siinä värit suorastaan
sulavat toisiinsa. Lapin Reidarin väripaletti kiehtoo minua ja usein huomaan
etsiväni juuri hänen tapaistaan väri-ilmaisua.
|