perjantai 20. marraskuuta 2015

Talvi vain ei ota tullakseen!

Tämä marraskuu, vuonna 2015 on ollut lumeton vielä tähän päivään asti, 20.11.15. Muutaman kerran on näyttänyt vähän valkeaa härmää - kun taas pohjoisosissa maata on lunta kohtuullisen paljon.

Olen ollut laiska kirjoittamisen suhteen - mutta muun taiteen suhteen olen jopa ylittänyt itseni. 

Näin tämä syksy on mennyt:

- kansalaisopiston taidepiiri Tyrnävällä
- Limingan kansanopiston Vapaalinjalla olen yrittänyt käydä päivän viikossa
- Limingassa perjantaipäivinä kuvataidepiiri Vilho Lammen museolla päiväpiirinä

Olen joutunut jättämään väliin piirejä terveyden trenkkaamisen vuoksi.

Taivaan tulet!


Marraskuun 2015 ajan on näyttelyni Muhoksen Koivu ja Tähti-kirjaston lukusalissa.



Hallitsevat värit

Kiuruveden kaupungin kirjastolle menemme vaimoni kanssa huomenna pystyttämään näyttelyn. Se on siellä avoinna 21.11. - 31.12.22015. Sinne ei mahdu tauluja kovinkaan paljon, mutta olen Kiuruveden vävy ja on aivan mukava osoittaa huomiota jopa tällä tavoin.

 .
Kiuruveden näyttelyä sillmälläpitäen kirjoittelin ajatuksia värien voimasta elämässäni!
Hallitsevat värit!
Kun kasvuympäristö suorastaan pursuaa värejä, eihän se voi olla vaikuttamatta siinä kasvavaan ihmiseen, lapseen, nuorukaiseen, neitoseen ja myöhemmin jopa aikuiseen ihmiseen. Vaikutus tulee esille jollakin tapaa; värien näkemisenä, maalaamisena, luonteen laadussa, kirjoittamisessa jne.

Olen yksi onnellisista, jonka kasvun ympäristöä hallitsivat värit. Kotini sijaitsi ison joen rannalla ja siihen kuului mm koskia, suvantoja ja saaria. Jopa joen äänet olivat monivärisiä. Rannoilla kasvoi monenlaisia kasveja; kulleroita, vatukoita, ruusuja, kieloja ja rentukoita. Lehtomaisilla ranta- ja saarialueilla kasvoivat koivut, pihlajat, tuomet ja pajut. Rannoilta poispäin nousivat havupuiset kankaat ja vaarat jättäen väleihinsä paljon suo- ja rämealueita. Jokeen laski pieniä, monesti pitkiäkin ojia raakkuineen ja tonkoineen (ojalohet).

Joen värimaailma on uskomaton. Vuolas virtaava vesi on eri vuoden- vuorokauden aikoina aina erivärinen – näin haluaisin väittää. Tällaisilla alueilla kasvaneena uskon vahvasti että ihmisen kasvualusta vaikuttaa vahvasti hänen kehitykseensä, värimaailmaansa. Jos tähän lisätään vuodenaikojen vaihtelut; syksyisen tummanpuhuvan joen jäätyminen, ensimmäiset kuuraiset koivut, valkean lumen peittämät puut ja metsät, kuutamoiset yöt, revontulet, kevään valkeuden avautumisen ja sitten lyhyen, mutta upean kesän runsaus, voi sanoa – on värejä. Linnut tuovat siihen harmonisen lisän monine äänineen.

Selvää ns. ominta aihealuetta ei minulla ole. Luontoa olen yrittänyt kuvailla monissa tauluissani ja pääasiassa realistisesti. Haluaisin oppia vielä abstraktia maalaustyyliä ja siten, että siinä värit suorastaan sulavat toisiinsa. Lapin Reidarin väripaletti kiehtoo minua ja usein huomaan etsiväni juuri hänen tapaistaan väri-ilmaisua.


Hyvää joulunalusaikaa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti