torstai 30. elokuuta 2018

Elokuu on ollut elämässäni tapahtumia täysi!



26-vuotta vanha punakanelimme tuotti uskomattoman sadon!

Ihminen unelmoi aina! Asuessani nuoruuden ajat Iijoen rannalla yksi unelmistani oli, jotta - jos joskus saan oman talon, niin istutan sen tontille omenapuita. Silloin ei kait Pudasjärvellä kellään ollut omenapuuta? Marjapensaita kyllä oli lähes jokaisella pihalla. Metsät olivat marjankeruupaikkoja. Säilöntä oli siihen aikaan vaivalloista, ei ollut sähköjä, kaikki piti keittää kellaria varten ja pullottaa tai purkittaa. Huolelliselta kokilta se onnistui, huolettomalta ei. Ossuuskauppa osti metsämarjoja ja niitä kerättiin sinne usein niin paljon, jotta omaan kellariin ei tahtonut mitään jäädä. Raha oli kaikille meidänkin kyläläisille tärkeä tuote.

Nyt pihallamme kasvaa 6 omenapuuta: punakaneli, Malus Ersta (paras hillo tulee näistä), Grenman, Kultainen kitaika, nuori Ersta ja purppuraomenapuu. Kaksi ensimmäistä ovat varsinaisia tuottajia.

Aikanaan, kun lähdin opiskelemaan Mustialaan, siellä makuuhuoneeni ikkunan takana oli omenapuu täynnä paleltuneita omenia. Se oli huikea näky.



Elämäni värit - taidenäyttely Kärsämäellä syyskuulla!

Taasen uurastan uuden satukirjani parissa! Toivottavasti se valmistuu. Kerrankin oli Suomessa niin kuuma kesä, jotta se vei terän pois tällaiselta vanhemmalta ukkelilta. Päivät pitkät oltiin lähes jatkuvasti ilmalämpöpumpun viileydessä, meillä asetimme siihen +26 C, ja se oli "viileä". Sitten kävimme lähes joka päivä uimassa. Vesi oli mukavan lämmintä. Sitä se ei ollut enään eilen (29.8.), kun kävimme vaimoni kanssa uimassa. Uintipaikkamme kuva alla.


Louhintapaikka, 5 - 7 m kirkasta vettä. Takakalliolta rohkeat hyppivät veteen.

Loitsut?

Osallistuin keväällä yhteen loitsukilpailuun?? Kyllä, en päässyt palkintosijoille. Toinen kilpailuloitsuni oli Loitsu Kansanedustajille. Lataan sen tähän.


Loitsu kansanedustajille

Eduskuntatalon kullatut ihmispatsaat
apuna olkoon teille,
sanoilla satutetuille.
Käyttäkää kultaista voimaanne
graniittista ponnistusta ylevään.
Valo kupulyhdystä säteilköön.

Askel ensimmäiselle portaalle, tännekö minä?
askel toiselle, näin sitä mennään
askel kolmannelle, kaikkea kanssa
montako? Auttakoon tahtosi
porras portaalta jättämään paineet alas,
seestyneenä astumaan pylväikön ohi.
Tositoimet alkavat siitä.
Luo katse pyöreään istuntosaliin.
Näe kupulyhdyn valossa sen juhlavuus!

Istu paikkaasi, valaise mielesi.
Auta minua, siunaan sinua?
tervehdyttämään eduskunnan ilmapiiriä
riitojen ratkaisusta elkeisiin sovinnon
kielellä koko kansan voimaisuus.
Näkemystä, katsomusta.
  
Tähän tarvitaan virtuaalilasit!
Voimaa näiden läpi katsojille,
   ̵ Erämaatalo, mummo yksin hymyillen! Tuuli kuiskaa.
   ̵ Vuodeosasto, pappa jupisee: ̵  Kakka! Hiljaisuutta huutaa.
   ̵ Itkevä lapsi ikkunassa, vanhemmat jossain? Missä?
   ̵ Työstä uupunut, tässäkö kaikki? Kyselemässä?
   ̵ Nainen ja mies, kihlat sormissaan! Elämä edessä.
   ̵ Punainen talo, siniristilippu hulmuaa, Ohjatkoon teitä.

Katso omilla silmilläsi
Suomi ̵ neidon kokonaisuus.
Kerro, puhu, puhuttele,
uhokuvat unhoittele.
Yhdessä on teillä se!
Vahvuus, jossa jokainen,
lapsi, nainen taikka mies,
aivan eri ikäinen,
tuntee olevansa Suomen kansalainen.

Hyvää syksyä 2018!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti