Aistit - maiskis? 12.3.2024
Vesi kosken keväässä riemua solisee
tuomi törmän siitä osansa imaisee
kuin vauvantuoksuiset lapsoset
kaikki kolme ilolla kilpailussaan!
Solina, tuomikukan tuoksun ryöpsähdys
kukin elon portaita etenevät
Esikesä näitä kaikkia toppuuttelee!
Veden solinan piirittävät lintujen tirskutus
tuomikukkien aistit huumannut kukkien tuoksu
kutsu hedelmöittäjille runsaudellaan on tehonnut
Nyt työnsä tehneet kukinnot tuuli varistaa maahan.
Nuoruuden
tietoisuuden aikaan
käyskentelin
koskea tuomisaaren rantaan
tallustelin
tietoisesti kylän vanhimman asuinpaikan luo
aistit
valppaina!
Saaren
rantatuomet kukkivat ensin
vanhan
laidunalueen tuomet viimeisinä?
Kullerot,
tuomet, kielot, mesimarjat
viimeisenä
luonnon yksinkertaiset ruusut
kukin
tuoksunsa ilmoille saattaen
Hedelmöittyen,
kantaen siementään, marjojaan
kukin
häipyen kasvustoon?
Aikuisuuden aistit kevään riemua solisivat!
Tuomenkukkien aikaan uitonmiesten uho kaikui pitkin
jokivartta
ja aikaan sai ylevää, uhittelevaa naurua ranta-alueiden
roskia
luudilla laasevilta naisilta.
Väliin laasijanaiset kuin uittoa rakentavat miehet toppasivat
kahvitaukoa lepuuttaen kroppaansa tuomien ja kielojen tuoksussa varjoa
auringolta etsien.
Monet
hennot raukkauden alut
siellä
tuomien alla alkunsa saivat!
Iäkäs pariskunta muistelee nuoruuden paikkoja katsellen:
”Veden
solinaa en oikein kuule enää
Tuomikukkien
aika on ohitse mennyt
nyt
oksat kantavat runsaasti marjoja
joitakin
kielon lehtiä juuri ja juuri näkyy
katso,
mesimarjoja joitakin”
Vähän samein silmin pariskunta edelleen katselee ja
muistelee:
”Vaan
muistatko tuomien tuoksun?
muistan,
muistan – miten sen unohtaisin
sinut
löysin sieltä joukosta laasijanaisten
kun taukopaikalle, tuomien alla, tuoksussa lepäiltiin.
Joka vuosi mustikoita tältä vaaralta löytyi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti