Valkovuokkoja ja idän sinililjoja
Parin päivän ajan meillä on ollut KESÄ isoin kirjaimin! Yritän tuodan kuvilla esille luonnon nopean muuttumisen. Se on uskomatonta! Olen saanut riisua melkein kaikki vaatteet jo yltäni - sortsit ja t-paita jäi jäljelle. Ulkona olin pelkillä sortseilla ja pään peittävällä huivin reuhkalla. Aamulla jo sivelin paljatuviin ihokohtiin 25 kertoimen aurinkovoidetta. En kyllä vielä ole pahasti palanut - 5 tuntia auringossa molempina päivinä. Vaimoni ei jaksa olla tässä lämmössä kovin pitkiä aikoja ulkona. Minulle tämä on opettelua - mahdollisia hilla (lakka)-reissuja silmälläpitäen.
Heikkolaatuisessa kuvassa näkyy taustalla varhaisperunan harsosuoja. Istutimme tänään siihen Matilda-nimistä perunan siementä. Kuvan etualalla on esim. siitä, miten sinililja leviää kaikkiin kukkapenkkeihin ja pihaympäristöön. Se ei haittaa mitään, kun varsinaiset monivuotiset kukat nousevat suuremmiksi, on sinililjoista useimmat jo lopettaneet kukintansa.
Teos on kukkalaatikko tuohon etupihalle. Siihen sopi melkein 4 x 40 litraa multaa. Istutin siihen nyt orvokkeja ja yhden ruusun. Nämä saavat odottaa vielä jonkun aikaa - kun siihen istutetaan kelloköynnöksen taimet. Ne kasvavat jopa 2 metrin korkeuteen - ja ovat todella upeita kukinnoiltaan. Viime vuonna niitä oli meillä pation reunalla. Patio on lähes pohjoispuolella taloa - vähän aurinkoa saava alue, mitä nyt tietenkin luoteis- ja pohjoispuolelta paistaa. Kelloköynnökset alkoivat kukkia syksyllä, aivan pakkasten tuntumassa. Nyt kokeillaan etelä-länsipuolista aluetta.Tämä kevät - kesä oli siitä petollinen, etten ehtinyt tehdä kevätruiskutusta herukoille ynnä muille kasveille. Ja miksikö - silmut aukenivat parissa päivässä. Yllä olevan kaltaisia silmuja ei voi enään ruiskuttaa ( mielestäni).
Tyrniuros on kyllä todella komea kukinnassaan - kun se oppii tunnistamaan. Meidän naarastyrnit ovat kärsineet "ehkä" kovista pakkastalvista, joita meillä on ollut parina menneenä vuonna. No syksyllä vasta näkee, miten hyvin marjoja tulee.
KULTTUURIA!!
Olen lukenut R. Liehun kirjaa Helene (Helene Schjerfbeck). Kirja on todella puhuttelevaa tekstiä taiteilijasta - jolle rasitteita elämässä oli paljon. Toinen kirjailija joka on ilahduttanut minua runsaasti, on Joanne Harris. Lukekaa Suklaapuoti, Karamellikengät, Persikoiden aikaan - huh - huh - miten upeaa tekstiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti