Joulukalenteri
2025
ma 15.12.2025
Kilikkulan asukkaat
olivat heräilleet anivarhain pakkasaamuun. Tällainen sää näyttäisi jatkuvan lähipäivien
aikana, ehkä vähäistä lauhtumista tulisi ennusteiden mukaan tapahtumaan.
Jooseppi oli hätäisesti syönyt aamiaista ja lähtenyt töihinsä. Jostakin kumman
syystä töitä aina näytti karttuvan joulun alle turhan paljon. Sähkön kulutus
vaati tarkistamisia ja huoltoa jakeluverkon huoltajilta. Kulutus kasvoi
pakkasesta johtuen, mutta nyt sitä olivat kasvattaneet sähköautot ja
muut sähköllä toimivat vempaimet.
-
Nouskaa
lapset ylös, jotta saadaan tämän päivän työt jotenkin tehtyä! haikaili Maria
lapsilleen.
-
Voisitteko
te isommat tehdä ennen kouluun lähtöä eläinten hoidon ja ruokinnat? ja jatkoi:
- tänään olen aikonut tehdä piparitaikinan. Yritetään ne saada
koulun jälkeen leivottua. Haetko Kalle puita tupaan, saadaan se lämpiämään?
-
Minä
haen. Tuonko kelkalla?
-
Tuo
vain.
Maria ja Jooseppi
olivat jutelleet illalla joulukuusista. Tarvittaisiin kolme
kuusta? Yksi kuusi pihalle ja yksi taloon!
Minä laittaisin
pienen kuusen kanatarhaan ja toisen kuusen tuonne oravien
ruokintapaikalle, lumikylään? sanoi Maria.
-
Onkohan
tuo jo liioiteltua, mutta samalla niitä voi tuoda useampia, kun traktorilla
lähdetään hakemaan. Siellä on ahon reunalla niin tiheässä kuusia, mistä niitä
ajattelin hakea, etttä voimme tuoda useampia, oli Joosepin vastaus.
-
Heinäpaaleja pitää siirtää halkopinojen viereen,
lumikylään, kirkkoa vastapäätä ja haetaan kodalta porontaljat vieraille heinien
päälle.
-
Meille
tulee oppilaita ainakin lähes 30 keskiviikkona. Saadaanko Kirkko siihen
mennessä valaistua? Nuotiopaikalle voitaisiin siirtää yksi iso
betonirengas, siihen uskaltaa laittaa tulen. Hehkutti Maria.
- Nuo ovat oikeita asioita ja jääkynttilälyhdyt ohjaavat lumikylään, sanoi Jooseppi.
Illalla puidut asiat tulivat heti aamutuimaan
Marian mieleen. Siinä sitä onkin tälle päivälle ohjelmaa. Maria ei muistanut, kuinka
monta kupillista kahvia oli juonut. Tuntui, että ajatukset laukkaisivat
eestaas. Kun ikkunasta katseli pihalle, se oli kuin hävityksen jäljiltä. Lumitalon
ja kirkon katot makasivat vielä maassa aihioissaan. Kalle siellä veti
kelkalla halkoja leivinuunia varten, Leo ja Viljaana työntivät takaa
kelkkaa. Apu se on vähäinenkin apu. Otto – heppa piehtaroi oikein
hartaasti, Ohto – koira katseli vierellään. Kanatkin olivat uskaltaneet
tulla ulkotarhassa käymään, mutta kukkoa ei näkynyt. Helmi oli vienyt lammastarhan
ruokintapaikalle heiniä ja Junttura – pässi siellä söi lammaskatraansa
kanssa heiniä täydellä halulla. Oli mukavaa seurata pihan tapahtumia. Samalla
pystyi tekemään piparitaikinaa iltapäivälle. Saara – tätikin voi tulla
tupsahtaa hetkellä millä hyvänsä. Oli mukavaa saada tähän huusholliin toinen naisihminen
hänelle kaveriksi.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti