perjantai 19. joulukuuta 2025

Joulukalenteri 2025

pe 19.12.2025

 

-         Hulinaa on ollut koko viikon, kertoilee maria Joosepille ja Saaralle. Näin näyttäisi jatkuvan jouluun asti. Sitten voimme vähän levätä!

-         Menetkö sinä kirkolle? Kysyy Jooseppi Marialta.

-         Kyllä, lähdemme Saiman kanssa. Kun Saara on täällä, voimme viipyä vähän pidempään itseämme. Eikö sinulla ollutkin vapaata tänään?

-         Olen tänään poissa töistä, mutta käyn vähän jelppimässä Alastalolaisia uuden hellan asennustöissä. Sitten haen traktorilla heinäpaaleja Autiosta. Rankojakin siellä olisi, niistä voisi tehdä halkoja. Jätän sen suosiolla joulun jälkeen.

   Touhut Kilikkulassa jatkuivat entiseen malliin. Saima haki autollaan Marian ja he pääsivät lähtemään kirkolle ennen puoltapäivää. Saara kuunteli hiljaisuutta? Mikä nautinto! Kaksi pienintä, 6 – v Leo ja 4 – vuotias Viljaana olivat ulkosalla ja rakentelivat siellä lumesta jotakin. Väliin he heittelivät toisiaan lumipalloilla ja nauraa rätkättivät makeasti, kun toinen sai osuman.

 Lampaatkin olivat ulkosalla. Ne makoilivat ja märehtivät olkipatjalla, joka oli aivan ruokintapaikan vierellä. Junttura – pässikin oli tullut haareminsa vartijaksi? Saara ajatteli että, tämä on sitä oikeaa lomaa, jota ei voi rahalla ostaa. 

   Jooseppi – isä ja koululaisauto ajoivat peräkanaa pihalle. Muutama isompi lapsista lauleli tiernapoikaosansa laulua, kun huomenissa olisi se tärkeä päivä, eli koulun joulujuhla.

-         ”Jopa joutui jouluaamu kristikunnalle”, hoilotti Tuovi nuoren tytön äänellään.

   Toisesta huoneesta kuului: - ”Herodes, hän se ajoi hevoisillaan ja ratsuillaan”.

   Saara kuunteli ja aprikoi, tämä se on elämää ja ihanaa sellaista! Kopsahtelut, ovien paukahtelua, ähinää? Nytkö se rauha loppui? Ulkona olleet Leo ja Viljaana ähisivät kaikissa ulkovaatteissaan sisälle pirttiin kasvot punaisina, silmät suurina ja valmiina suu puhumaan:

-         Siellä kanalassa on pieniä tipuja! Me näimme ne! Voimmeko tuoda ne sisälle?

-         Miten niin tipuja? Eihän niitä tähän aikaan koskaan ole tullut? Alkoi Saara ja jatkoi, menkää riisumaan kengät ja ulkovaatteet pois, te haisette niin kanalalle! Käyn katsomassa, tuletteko mukaan?

-         Tietysti tullaan ja sitten mennään tekemään lumimäkeä.

   Kaikki kolme menivät kanalaan ja heidän perässään Tuovi ja Helmi. He olivat kuulleet veljen ja siskonsa selostuksen huoneeseensa. Saara aukaisi kanalan oven ja näki heti asian todellisuuden. Pari pientä kananpoikaa tiputteli menemään äitikanasensa perässä. Kukko katseli pää kallellaan tilannetta alhaalla.

-         Etkö sinä ole nähnyt tuon kanan hautovan munia? Kyselee Tuovi Helmiltä.




-         Minä olen ottanut munia niistä kopeista, joissa ei ole ollut kanaa. Enkä ole ajatellut, että joku kana olisi hautomassa!

-         Kanaäidille ja poikasille pitää varmaan erottaa kanalasta oma alueensa nyt sydäntalven aikana, totesi Saara.

Iltaruokailun aikana lapset kertoivat äidilleen ja isälleen kanalan uusista tulokkaista.

-         Kilikkulassa sitä tapahtuu! totesi Jooseppi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti