Ma 8.12.2025

-         Jooseppi, muista lippu? huutelee Maria miehelleen.

-         Minä voisin olla isällä apuna, vastaa Aate äidin kysymykseen.

-         Mene vaan, saat kyllä lipun yksinkin nostettua, Jooseppi sanoo. Voit sitten kertoa koululla, jotta sait nostaa lipun tankoon Sibeliuksen päivänä.

-         Joo, menen jo, sanoo Aate.

-         Saatat saada musiikinopelta vähän plussaa, härnäsi Tuovi – sisko veljeään.

-         Tänään se sitten alkaa! Jooseppi mutisee, katsoen joen takana olevaa Ylipään taloa.

-         Niin, mikä alkaa?

-         No se pienoiskopterin postin kuljetus.

-         Ilmankos tuolla Ylipään talolla ovat kaikki valot palaneet jo pitkään, sanoivat Ilona ja Viljaana aamiaispöydän luota. Me luultiin jo, että ne hästää lipun kanssa pihalla?

-         Hei katsokaa, Ylipään sähköt sammuivat? Ilona sanoi.

-         Ei, se näytti vaan siltä, kun kopteri käynnistettiin, se pöllytti kentän vierustan lunta paljon ilmaan! Aate ilmoitti.

   Vaikka ilma oli jo lähes plussan puolella, se pöllähti kopterin siipien voimasta. Oravien pesällä oli havahduttu näköharhaan. Pian pöllyävä lumi laskeutui maahan ja valot näkyivät selvästi Ylipäästä. Pihalla näkyi useita autoja ja ihmisiä.

-         Sitä se tämä median tiedotus uudesta tarkoittaa, ja onhan se hyvää mainosta meille Joenvarren kylälle, sanoi Kalle ja jatkoi, se käy meidänkin koululla?

-         Käy käy, opehan sanoi, jotta puolen päivän jälkeen se tuo postin sinne, kertoi Ilona.

   Muutaman viikon oli pyryttänyt lunta, nyt sää oli lauha. Kopterin liikkumista se ei haittaisi. Tiet ja pihat olivat muuttumassa liukkaiksi. Onneksi kopterin jalustoissa oli nastat, samoin kuin apulaisrobotin jaloissa. Robotin ohjaaja, Posti – Orava ilmoitti aina välillä Ylipään taloon tulleelle tiedottajalle, miten matka sujuu.

-         Täällä ilmojen teillä on nyt myös paha keli, väliin sataa lunta ja väliin vedensekaista räntää. Tuulenpuuskat heiluttelevat konetta melkoisesti, muuta muuten matka joutuu aivan mukavasti, sanoi orava, ja jatkoi, olemme pian kunnan ruokapaikalla.

Ylipään talolla olevat postin, kunnan ja median edustajat kuulivat kaikki tiedotukset. Leveä hymy oli myös pienoiskopterin rakentaneella yhtiön edustajalla samoin kuin robottifirman tiedottajalla.

Kouvan pitäjän väki oli vähän kuin kissa pistoksissa uudistuksesta. Osa oli ollut sitä vastaan ja osa puoltanut. Kopterin palattua reissultaan, oli yhteenvedon paikka. Kaikki oli sujunut lähes suunnitelmien mukaan. Aikataulu piti paikkansa, kone palasi reissultaan vähän etuajassa. Nyt se oli lämpimässä hallissa, sähköroikan nokassa, vierellään nökötti robotti ladattavana. Posti – Orava oli vastaillut kysymyksiin tuvassa. Nyt se makoili omassa pesässään.

-         Kaikki sujui enemmän kuin hyvin, totesi Ylipään isäntä uuden idean toteutuksesta, ja hymyili leveästi.