sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Joulukalenteri

Sunnuntai 9.12.2018



Lapsuuteni koulussa saimme käyttöömme vesivärit/ akvarellit. Värejä oli kuusi. Ne olivat kiinnitettyinä liimalla pahvikansiin. Näistä opin asian, jotta kovin monia värejä ei tarvita - kun niistä voi rakennella kymmeniä jopa satoja eri vivahteita. Oikealla oleva asetelma on lähes ensimmäisiä töitäni. Jo näistä väreistä huomaa minulle mieluisimmat värit. Oranssiin ja violetinpunaiseen väriin tartun melkein aina ensimmäisenä.

Usein miellämme kaamoksen väreiksi harmaan, tumman ja mustan. Siinä olemme väärässä, ainakin näillä korkeuksilla Suomea.   - Lähdetäänkö poika heinän hakuun Kokkovaarasta? Isäni kyselee.   Olin siihen heti valmis. Hevosreen päälle laiteltiin heinähäkki. Se sidottiin köysillä kiinni rekeen. Pohjalle otettiin pari manilasäkkiä heinillä täytettyinä. Näiden päällä istuimme. Ja sitten vain matkaan.    Perheellemme oli sodan jälkeen saatu niin sanottu kylmän tilan oikeudet. "1945 säädetyn maanhankintalain mukainen asutustila, jolla ei ollut kunnollisia rakennuksia."  Näin vanhempamme saivat metsäpalan ja lainaa, joiden turvin meille rakennettiin uusi talo (asutustilan puolitoistakerroksinen) ja navetta. Suolle, jonne menimmme heinää hakemaan, oli kuokittu puolitoista hehtaaria peltoa. Sieltä saimme vähän viljeltyä heinää lehmillemme. 

Matkalla ei paljoakaan puheltu. Katseltiin ympäristöä. Eläinten jälkiä näkyi paljon. Teeriä istui puissa urpuja syömässä. Hienoinen lumisade oli hupenemassa ja pakkasherra heräili joulunalussäähän. Heinäkuorma saatiin nopeasti valmiiksi. Paluumatka alkoi. Hevosilla on tapana askeltaa rivakammin kotiin päin. Niin nytkin. Isä joutui monet kerrat hiljentämään suitsilla vauhtia pahimpiin mutkiin tultaessa. 

   Heinäkuorman päällä lekotteleminen oli joka kerta mukava kokemus. Reki huojahteli ja samaa tekivät kuorman päällä matkaajat. Hämärä hiipi maisemaan. Laskeuduin pitkälleen heinien päällä. Taivas oli jo lähes selkeä. Ilma jäähtyi nopeasti. Maisema oli värejä täynnä. Taivaa
lla vuorottelivat kylmä keltainen, kylmä punainen (magenta) ja sinisen eri vivahteet. Näiden värien "jäämät" näkyivät kaikkialla luonnossa. Lapsuuden kokemuksista nämä iltapäiväiset heinäretket ovat piirtyneet sisimpääni voimakkaasti. Ehkä sieltä on lähtöisin minun taiteiluni värikylläinen maailma. 

   





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti